Savua, mutta harvat itkee tai karjuu apua

Tavoittelet katsettani.
Huolissasi
Haluat tietää
Haluat löytää
Siksi etsit
Yrität ehkä rohkaista

Yksi katsoo varpaitaan
Hämmennys
Ei sanaakaan
Vapinaa
Toinen käsi nyrkissä
Silmät suurina

Yhdestä ei voi sanoa mitään
Ilmeetön
Niin monta on sellaista tässä maailmassa
Mutta hyväksyy
Haluaa nähdä
Kädet puuskassa

Yksi ei peittele sitä mitä ajattelee
Suu ilmeetön
Silmät vihaiset
Kasvot jännittyneet
Valmiina nousemaan seisomaan
Ei ole muita näkökulmia

Sormi nousee hitaasti. Nousee kunnes ei pääse ylös. Vaivalloisesti. Mutta tulee voimalla alas. Napauttaa pöytää. Yhä uudestaan. Kärsimätön. Ärtynyt.

Minne katsotaan?

Pöytä jossa istumme on valkoiseksi maalattu.
Maali taitavasti sivelty
Puu lakattu
Katse kulkee pitkin puun syitä

Pöydällä on kynttilä
Sinne minä katson
Tulta minä tuijotan
Ja kurotan kädelläni
Kosketan sormellani

Tuli tarttuu minuun
Kulkee pitkin sormeani, tanssii
Kiemurtelee käsivarrellani
En ole tunnoton, vaikka niin luulette

Se sattuu, haluaisin antautua sille
Se polttaa. Huutaminen ei auttaisi.
Aina ei voi valita, harvoin on aihetta valittaa

Voidakseni olla sen arvoinen mitä edustan
levitän käteni ja nostan katseeni kohti Jumalaa
teitä katson ja kuuntelen
sillä tuhkaksi en voi vielä muuttua