Kun Julia kuoli ennen Romeota (Nothing else matters)
Johtaa musta joki kohti tuonelaa, sieltä lähtenyt on sankarimme hakemaan rakkaintaan
Miten olisi voinut kuvitellakaan, että sormuksen kanssa joutuu suruaan mukanaan kantamaan
On hänen hymynsä tuhkaa, ilonsa sulanutta laavaa, mutta koskaan ei aio hän luovuttaa
Sillä niin paljon sai häneltä aikanaan, että valmis olisi kaiken antamaan
Niin kaukana, ettei tuulet tiedä
Niin lähellä, että ei voi kukaan sydämestä viedä
Hän aikoo löytää rakkaimpansa vielä
Mutta yksin hän joutuu tämän kaiken kestämään
Ei ole enää kyyneleitä poskillaan, tuhka maalannut on kasvot harmaat
Mutta rakkainta muistellessaan, ei näe vieläkään mitään kauniimpaa
Tyttönsä kaulan valkeaa, ja suunsa punaa, suloista tuoksuaan ja silmiensä voimaa
Ei niitä voi sankari unohtaa, ja siksi tummassa vedessä kahlaa
Ollut niin vaikea tie, tuonelan joutsen edelleen vie
Kyyneleitä haudalta kohti porttia mustaa, ei sitä kukaan voi ohittaa
Siiven iskut vahvat, kirkkaita kyyneleitä putoaa
Sankarimme porttia hakkaa, sen takaa kuulee huutonsa rakkaan
On niin vimmoissaan, ettei tunne mitään tai pelkää jumalaa
Haluaa niin pientä yksinkertaista asiaa, muistaa miltä tuntuu häntä sylissään kantaa
Niin kaukana, ettei tuulet tiedä
Niin lähellä, että ei voi kukaan sydämestä viedä
Hän aikoo löytää rakkaimpansa vielä
Mutta yksin hän joutuu tämän kaiken kestämään
Viiltävää kipua rinnassaan, lopulta taivaalle epätoivonsa huutaa
"Ei voi meistä suurinkaan, elämää yksin jaksaa, jos on saanut kerran suuta niin makeaa maistaa. Ottakaa mut pois täältä, en halua jatkaa, häntä joka sekunti mä kaipaan!"
Onko porteille kuoleman, tuonut hänet kohtalo vai jumala, onko ihminen tuskissaan
Vain yksin kärsivä ainiaan, eikä sitä näytetä ollenkaan, onko tunteissaan sokea, pitäiskö olkia vain kohauttaa
Täytyykö näin käydä, ja sitä ryhtyä hyväksymään, ei en toivoa nää !!
onko olemassa armoa
Jos kuolema aina lopulta meidät erottaa
Niin kaukana, että antoi tuulen viedä
Niin lähellä, että viimeisellä hetkellä sydämessään vielä
Hän epätoivossaan ei enää tiedä
Miten muutenkaan pääsisi luokse ainoaan
Luokse ainoan
Da dada daa daaa, daa da daa daa,
Da dada daa daaa, daa da daa daa,
.........
Miten olisi voinut kuvitellakaan, että sormuksen kanssa joutuu suruaan mukanaan kantamaan
On hänen hymynsä tuhkaa, ilonsa sulanutta laavaa, mutta koskaan ei aio hän luovuttaa
Sillä niin paljon sai häneltä aikanaan, että valmis olisi kaiken antamaan
Niin kaukana, ettei tuulet tiedä
Niin lähellä, että ei voi kukaan sydämestä viedä
Hän aikoo löytää rakkaimpansa vielä
Mutta yksin hän joutuu tämän kaiken kestämään
Ei ole enää kyyneleitä poskillaan, tuhka maalannut on kasvot harmaat
Mutta rakkainta muistellessaan, ei näe vieläkään mitään kauniimpaa
Tyttönsä kaulan valkeaa, ja suunsa punaa, suloista tuoksuaan ja silmiensä voimaa
Ei niitä voi sankari unohtaa, ja siksi tummassa vedessä kahlaa
Ollut niin vaikea tie, tuonelan joutsen edelleen vie
Kyyneleitä haudalta kohti porttia mustaa, ei sitä kukaan voi ohittaa
Siiven iskut vahvat, kirkkaita kyyneleitä putoaa
Sankarimme porttia hakkaa, sen takaa kuulee huutonsa rakkaan
On niin vimmoissaan, ettei tunne mitään tai pelkää jumalaa
Haluaa niin pientä yksinkertaista asiaa, muistaa miltä tuntuu häntä sylissään kantaa
Niin kaukana, ettei tuulet tiedä
Niin lähellä, että ei voi kukaan sydämestä viedä
Hän aikoo löytää rakkaimpansa vielä
Mutta yksin hän joutuu tämän kaiken kestämään
Viiltävää kipua rinnassaan, lopulta taivaalle epätoivonsa huutaa
"Ei voi meistä suurinkaan, elämää yksin jaksaa, jos on saanut kerran suuta niin makeaa maistaa. Ottakaa mut pois täältä, en halua jatkaa, häntä joka sekunti mä kaipaan!"
Onko porteille kuoleman, tuonut hänet kohtalo vai jumala, onko ihminen tuskissaan
Vain yksin kärsivä ainiaan, eikä sitä näytetä ollenkaan, onko tunteissaan sokea, pitäiskö olkia vain kohauttaa
Täytyykö näin käydä, ja sitä ryhtyä hyväksymään, ei en toivoa nää !!
onko olemassa armoa
Jos kuolema aina lopulta meidät erottaa
Niin kaukana, että antoi tuulen viedä
Niin lähellä, että viimeisellä hetkellä sydämessään vielä
Hän epätoivossaan ei enää tiedä
Miten muutenkaan pääsisi luokse ainoaan
Luokse ainoan
Da dada daa daaa, daa da daa daa,
Da dada daa daaa, daa da daa daa,
.........
Kommentit
Lähetä kommentti