Meni vähän vapullee

Vapullee, joku tänääni jää makuulle, takuul en, toista virheit jotka sai aikanaa hapuilee, jotkut hiljaa lupailee, uudestaa mukailee, mite hyvi nyt, onks rytmi jo löytynyt, mitä hyötynyt, kaukana täältä miellellää öit viettäsin, pakomatkalla, kauneude löytäsi
sillä en kerro vaan jaan unohan joskus viel tän maan, ehkä jonai päivän tajuut mitä ajan takaa, nyt ois taas aika liikettää jatkaa

En mä laulaen kulje, sillä silloin oman ääneni kuulen
En mä hymyile vielä, jos näät, ei se tarkota et tiedät

Peilin takana tai sen eessä, edellee menee turhii mainoksii teeveessä, sen enempää, tänää vähemmä mietitää ja enemmä tehää, ei juosta kotii, eikä soitellen sotii, oppii ikä kaikki, maltti usei valtti, tää kaikki, kiitollisuutta tuntee, en mä siltikään oo valmis lauluani kuuntelee, asiat runtelee, pitäis olla hyvä kaikes, mulle tasapaino on sitä et siinä pysyminen on usein vaikeet, vai laimeet kenet oikee kyseenalaistat, voitonhalune, ja sen takii usei omaa lääkettäni ylpeyttä tuntematta maistan

En mä laulaen kulje, sillä silloin oman ääneni kuulen
En mä hymyile vielä, jos näät, ei se tarkota et tiedät

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lenkkisauna

Joulu- Tammikuun irtonaiset/keskeneräiset lauseet, sanat, ja ajatukset

Philip Pullman, Vedenpaisumus, Lyran kirjat - Kirja-arvostelu