Mee kotii
Yksi pimeäs, toistelen sun nimeäs
Mietin mitä tääl oon ettimäs
Ja sitä miten taas selviin täst
Hetkeks sain kiinni elämästä, yritin
Näyttää muille etten ikinä lopeta yrittämästä
Sain suunnan, minkä puolesta taas huudan, tuska mu äänes näkyy kyyneleis ja äänen sun suulla,
En enää haluu kuulla, mitä täältä muutan minne muutan, jokapaikas ne vaa mua uuvuttaa, enemmä on työtä ku tuloksii, en mä vietä mun yötä taivaas, hetkes kuolevii unelmii
Nyt sen myönnän, en vaa tätä kestä
Ajatukset lumiset ei auta tätä miestä
Loskan paskan kaiken keskellä saanu liika seistä
En mä vaan tätä enää kestä
Tuudittaa, taas kuiskaan kilpaa tuulen kaa, uudestaan , mä matkaan mä matkaan vailla suuntaa, täytyy aina kovempaa huutaa.
Jossain vaiheessa eksyin matkasta, oli kai liikaa pakkasta, mun tarvi olla kurin pitäjä, mut hädi tuski pystyin itteeni koossa pitämää, lähti murheet itämää, enmä pystyny asioilla mitää tekemää, ja vaa nään mite ote löystyy, ja sirpalaide keskel valokuvat kestäkää, tätä syöksyy, ei pysäytä kuka muu ku herra itse, mut haluun löytää jostai syyn joka kestää
Nyt sen myönnän, en vaa tätä kestä
Ajatukset lumiset ei auta tätä miestä
Loskan paskan kaiken keskellä saanu liika seistä
En mä vaan tätä enää kestä
Mietin mitä tääl oon ettimäs
Ja sitä miten taas selviin täst
Hetkeks sain kiinni elämästä, yritin
Näyttää muille etten ikinä lopeta yrittämästä
Sain suunnan, minkä puolesta taas huudan, tuska mu äänes näkyy kyyneleis ja äänen sun suulla,
En enää haluu kuulla, mitä täältä muutan minne muutan, jokapaikas ne vaa mua uuvuttaa, enemmä on työtä ku tuloksii, en mä vietä mun yötä taivaas, hetkes kuolevii unelmii
Nyt sen myönnän, en vaa tätä kestä
Ajatukset lumiset ei auta tätä miestä
Loskan paskan kaiken keskellä saanu liika seistä
En mä vaan tätä enää kestä
Tuudittaa, taas kuiskaan kilpaa tuulen kaa, uudestaan , mä matkaan mä matkaan vailla suuntaa, täytyy aina kovempaa huutaa.
Jossain vaiheessa eksyin matkasta, oli kai liikaa pakkasta, mun tarvi olla kurin pitäjä, mut hädi tuski pystyin itteeni koossa pitämää, lähti murheet itämää, enmä pystyny asioilla mitää tekemää, ja vaa nään mite ote löystyy, ja sirpalaide keskel valokuvat kestäkää, tätä syöksyy, ei pysäytä kuka muu ku herra itse, mut haluun löytää jostai syyn joka kestää
Nyt sen myönnän, en vaa tätä kestä
Ajatukset lumiset ei auta tätä miestä
Loskan paskan kaiken keskellä saanu liika seistä
En mä vaan tätä enää kestä
Kommentit
Lähetä kommentti