Sateessa sävelten kaa

Se sade ei ollut rangaistus. Se oli liian harkitun julma siihen. Palkinto tuo sade oli vain niille, jotka halusivat pysyä lämpimässä sisällä sen illan. Mutta kaikille ei tarjota mahdollisuutta valita. Osa meistä tönäistään ulos sateeseen. Joillekin ainoa mahdollisuus on tehdä mitä käsketään.

Moni luulee, että asia on niin. Että minut on käsketty tänne seisomaan vaatteet litimärkänä. Että minulla ei ollut mahdollisuutta valita. Minä en näe asiaa niin. Jos ihmiset pysähtyisivät kuuntelemaan soittoani hiukan pidemmäksi aikaa, hekin todennäköisesti näkisivät sen. Minä soitan tunteella. Ja jos ei muuta, niin viihdytän itseäni. Ihmiset kiirehtivät ohitseni huput päässä tai sateenvarjot käsissä. Ne vähäiset ihmiset, joita ulos oli ajanut jonkinlainen pakko tai käsky. He vilkaisevat minua ihmeissään. Parhaimmillaan jonkun huulille nousee hymy. Ja minä pidän tiukasti saksofonistani ja annan nuottien puhua puolestani. Nuotit raikuvat. Ne värittävät. Ne ovat sivellin valkoisella paperilla. Ja mihin minä pyrin? Tekemän taidettako? Mihin taide sitten pyrkii? Onko sen tarkoitus ajaa läpi vain omia tarpeitani? Ei taide pyrkii vaikuttamaan. Vaikuttamaan jollakin tavalla sen todistajaan. Pienikin hymy on minulle saavutus. Se on voitto.

 Minulla on usein kylmä. Käteni käyvät täriseviksi, mutta kankeiksi. Jääkylmät vesipisarat valuvat nahkatakkini alle ja aiheuttavat kylmiä väreitä kulkiessaan pitkin selkääni. Hiukseni ovat liimaantuneet otsalleni. Varpaiden heiluttelu on ainoa keino varmistaa, että ne ovat vielä kiinni jaloissani. Ja farkkuni tuntuvat ylimääräiseltä ihokerrokselta, niin märät ja jalkoihini kiinni liimaantuneet ne ovat. Silloin mietin olenko järjiltäni. Miksi oikein teen tätä? Tämä on maailman yksinäisintä työtä. Ja se vaatii kohtuuttomasti. Ottaa enemmän kun antaa. Mutta lupaan, etten koskaan lopeta. Jatkan sen ajatuksen voimin, että pystyn jollain tavalla vaikuttamaan tähän maailmaan. Ehkä jopa parantamaan sitä.

Toivo siitä auttaa minua kestämään sateen ja ihmisten välinpitämättömyyden. Ja myös se helpottaa, että en soita pelkästään sateessa. Pilvien väistyminen on aina syy juhlaan. Ja kun pääsee kotiin lämpimään suihkuun ja sieltä turvaan peiton alle tee mukillisen kanssa.