runoi

ilone, luova, kuka huomas, kene huomas, voit olla onnelline, eli en, mut saan ja pyrin muuttaa mun maailmaa.


Kene kaa tunnet, kene kaa elät, vaa vedät, päätät jättää, ei päätä eikä häntää, pitää vääntää ja säätää, mut kuuntele rakkaut eli sydänt, on meis syväl se joka näkyy ulos,vastaus tai tulos, mitä tulos oot näkymätö vaa ilma tuntoo , mut pääset kuntoo vaik makaisit mis, huomioo riskit, himas tiskit ja huutava maailmasi , kuka lainasi mulle rauhaa ees hetkeks, ku pauhaa nää jutut ku sisäne huuto mun teksteis.


Ei velkaa, pelkää, älkää, mut puolustaudut, sanot mitä haluut, muttet välttämät haluu mitä sanot


Eiooeioo kellää sitämitäketäjota onni on, on moni mielestää onneton ja se saa aikaa aikaa joka aikaistaa hautaa, hautaa haavettomuutes tartu unelmiisi, soita se biisi joka sai sut pienen itkee, kytkee näihi tapahtumii ja kylkee käperryt mis on lämmint, läpi niien joist et välitä, läpinäkyvin ne joist välität, välil tää ketä vaa hämmentää, mut jo yrität ees ymmärtää, ni ymmärrät ettet Ymmärrä mitää


Mitä on olla mitätön poika kesätön, kylmää talvee, kalpee juoksee hanges henki höyryy, tarpeeks, vapaina ku tunteet, et voi tuntee, mut ei unee tee se et maailma kuvailee, lupailee tulevaisuut, ei mitää uut, ettei tullukkaa mitää, mut silti katot häviöö silmii silmil


Kävelen teit
ja mietin kuinka moni meist
ei saa sitä mitä ansaitsee
teist, jokaselle kuuluis paljo kuuluu


mut mikä on oikein ja mikä oikee määrä, oon välil vääräs , ajatukset täältä, mut niiku sanotaa, kuvittelen et lennän, palo sisäl paloi, ne muhu uskot valoi, talois jos, ei oo lämpöö, mut on patterit päällä, ei kandee lähtee liia kauas talvi säällä.