Kesän tuntemuksii
- Mites se kesä meni?
Katon sua silmiin pitkään. Sitten ravistelen päätäni virnistäen leveästi. Voisin nauraa tai itkeä. Voisin tuijottaa tyhjyyteen. Tai voisinhan mä kertoakin.
- Voisinha mä kertooki. Voisinha mä kertooki.
Hah koska mun kesä oli. Savuu, joka nousee taivaalle. Välil siel on aurinko, välil kuu, välil tähdet.
Mun kesä on ollu aurinkoo. Se on poltellu iholla. Se on lämmittäny mut uinni jälkee. Se on ruskettanu mua hitaasti, mut varmasti.
Mun kesä oli sadet. Pisaroit, jotka valu kasvoille. Sateit, jotka sai mut tuntee oloni kylmäks yksinäiseks. Sadet, joka sai mut nauramaan, juoksemaan tai laulamaan. Sade, joka ei tullu mun päälle, ja aurinko oli liia ylpee lähteäksee taivaalt sateen ajaks.
Mun kesä oli jäätelöö, ja kylmii juomii. Eri makusii ja nii värikkäit. Tyhjii tölkkei, ja roskiste niille ettimist
Mun kesä on ollu kaipaust. Miks en voi olla siellä. Miks oon täällä.
Mun kesä on ollu suudelmii. Kiihkeit. Hitait, tai molempii.
Kävelyy yö myöhään, tai ensimmäisenä aamust. Askeleet ollu notkeit tai pontevii. Joskus laiskoi ja laahustavii. Joskus vetreit, harvoin kiireisii.
Mun kesä on ollu pääkipuu. Kirjottamista. Visioide ettimist
Auringon laskuu. Horisonttiviivan tavotteluu.
Se on ollu hengästymistä. Hikee.
Se on ollu veden alane hiljane maailma. Rauha, joka ei oo vaa sun rinnas.
Se on ollu jonku taakse jättämist, ja uusille asioille sanonu tervetuloo.
Mun kesä on ollu katseit, oi
Pitkii, jäisii, lämpimii, kuumiii, syvii, mietteliäit, haikeit, hätäsii, ilosii, surullisii. epäluulosii, pettyneit, toiveikkait
Mun kesä ollu tanssii. Villii ku humalaise kolibrin lento. Tai rauhallist niinku aamukaste.
Kesäs ollu riitoi
ja sopimisii
Viheltelyy ja käsien taputtamist
Makailuu liikaa, ja ei yhtää liia paljon, sillä lomal kaikki on sallittuu
Musiikkii. Nii nopeet. Basso hakkaa, ja määrää sun sydäme rytmi. Nii hidast. Iha niiku aika ois hunajaa. Vetreetä, ja tahmeaa. Mutta kultaista, ja makeaa
Mun kesä ollu hiekkarantoi. Sitä ku hiekkaa on kaikkial. Se on ollu myös fudiskenttii. Joskus ne on tuoreit, ja vihreit. Joskus kuivuneit, tai sit vaa tekonurmii, jolla pomppii miljoonii kumirouheita.
Mun kesä ollu vaatteide pois heittämist. Niide pukemist melkei vakai käsi.
Kesä ollu puhet. Rupatteluu nuotio äärees, tai huutoo pauhaavaa tuulta vastaan. Keskusteluita ravintolan pöydäs, tai puhe suvun eessä.
Ollu saunoi, ja järveen juoksui.
Ollu lupauksii. Tapaamisii. Vapaut. Keskustelui vakavasti, jonku vakuuttamista.
Kahvii, ja kahvijuomii, joskus ku on käyny kahvi kylmäks, ni se on pitäny kaataa hiekalle, joho jää jäljet, niiku meihinki.
Mun kesä ollu huojumist.
Ukkosen tuijottamista sisällä.
Se on ollu reppu seläs kulkemist kaikkialle ja ei minnekkää.
Istumista kallioilla, nurmilla, kadulla, ravintoloissa, portailla
Mä oon oppinu. Ja tullu vaa tyhmemmäks.
Vesisotaa. Hymyi.
Kamppailuu. Vastuun ottamista.
Epäonnistumisii.
Lepattavii vaatteit, tai niien helmoi.
Huojuvii puita
Hiekkateitä, jois kasvaa ruoho keskel. Asfalttiteitä, jotka vie sut kotii.
Yöbusseist nuokkumist. Ihmisii tutustumist.
Odottamist. Asoide hoitamist. Junaterminaalei
Ollu lohduttamista. Ja lohtuu. Kuha sä et lähe mihinkää.
Juossu laiturille laulanu kasimirii, hyppyi vetee
Fiiliste ettimist, ja saamist
On ollu nauruu! Hohottamista, hekottamista, räkättämistä, naurun pidättelyä, tikahtumista ja hengen haukkomista.
Hiuste laittamist pystyy
kertaa miljoona
Silmän iskui. Myöhästymisii
Hymyillen kohotan katseeni. Niin paljon kaikkee. Pudistan päätäni toistamiseen. Ei se ole epäuskoisuutta, eikä naurua itselle. Se on huvittuneisuutta.
- Entäs mites sun kesä?
Ystäväni vaihtaa hiukan asentoaan. Hän välttelee katsettani.
- Käytiin me hangossa.
Katon sua silmiin pitkään. Sitten ravistelen päätäni virnistäen leveästi. Voisin nauraa tai itkeä. Voisin tuijottaa tyhjyyteen. Tai voisinhan mä kertoakin.
- Voisinha mä kertooki. Voisinha mä kertooki.
Hah koska mun kesä oli. Savuu, joka nousee taivaalle. Välil siel on aurinko, välil kuu, välil tähdet.
Mun kesä on ollu aurinkoo. Se on poltellu iholla. Se on lämmittäny mut uinni jälkee. Se on ruskettanu mua hitaasti, mut varmasti.
Mun kesä oli sadet. Pisaroit, jotka valu kasvoille. Sateit, jotka sai mut tuntee oloni kylmäks yksinäiseks. Sadet, joka sai mut nauramaan, juoksemaan tai laulamaan. Sade, joka ei tullu mun päälle, ja aurinko oli liia ylpee lähteäksee taivaalt sateen ajaks.
Mun kesä oli jäätelöö, ja kylmii juomii. Eri makusii ja nii värikkäit. Tyhjii tölkkei, ja roskiste niille ettimist
Mun kesä on ollu kaipaust. Miks en voi olla siellä. Miks oon täällä.
Mun kesä on ollu suudelmii. Kiihkeit. Hitait, tai molempii.
Kävelyy yö myöhään, tai ensimmäisenä aamust. Askeleet ollu notkeit tai pontevii. Joskus laiskoi ja laahustavii. Joskus vetreit, harvoin kiireisii.
Mun kesä on ollu pääkipuu. Kirjottamista. Visioide ettimist
Auringon laskuu. Horisonttiviivan tavotteluu.
Se on ollu hengästymistä. Hikee.
Se on ollu veden alane hiljane maailma. Rauha, joka ei oo vaa sun rinnas.
Se on ollu jonku taakse jättämist, ja uusille asioille sanonu tervetuloo.
Mun kesä on ollu katseit, oi
Pitkii, jäisii, lämpimii, kuumiii, syvii, mietteliäit, haikeit, hätäsii, ilosii, surullisii. epäluulosii, pettyneit, toiveikkait
Mun kesä ollu tanssii. Villii ku humalaise kolibrin lento. Tai rauhallist niinku aamukaste.
Kesäs ollu riitoi
ja sopimisii
Viheltelyy ja käsien taputtamist
Makailuu liikaa, ja ei yhtää liia paljon, sillä lomal kaikki on sallittuu
Musiikkii. Nii nopeet. Basso hakkaa, ja määrää sun sydäme rytmi. Nii hidast. Iha niiku aika ois hunajaa. Vetreetä, ja tahmeaa. Mutta kultaista, ja makeaa
Mun kesä ollu hiekkarantoi. Sitä ku hiekkaa on kaikkial. Se on ollu myös fudiskenttii. Joskus ne on tuoreit, ja vihreit. Joskus kuivuneit, tai sit vaa tekonurmii, jolla pomppii miljoonii kumirouheita.
Mun kesä ollu vaatteide pois heittämist. Niide pukemist melkei vakai käsi.
Kesä ollu puhet. Rupatteluu nuotio äärees, tai huutoo pauhaavaa tuulta vastaan. Keskusteluita ravintolan pöydäs, tai puhe suvun eessä.
Ollu saunoi, ja järveen juoksui.
Ollu lupauksii. Tapaamisii. Vapaut. Keskustelui vakavasti, jonku vakuuttamista.
Kahvii, ja kahvijuomii, joskus ku on käyny kahvi kylmäks, ni se on pitäny kaataa hiekalle, joho jää jäljet, niiku meihinki.
Mun kesä ollu huojumist.
Ukkosen tuijottamista sisällä.
Se on ollu reppu seläs kulkemist kaikkialle ja ei minnekkää.
Istumista kallioilla, nurmilla, kadulla, ravintoloissa, portailla
Mä oon oppinu. Ja tullu vaa tyhmemmäks.
Vesisotaa. Hymyi.
Kamppailuu. Vastuun ottamista.
Epäonnistumisii.
Lepattavii vaatteit, tai niien helmoi.
Huojuvii puita
Hiekkateitä, jois kasvaa ruoho keskel. Asfalttiteitä, jotka vie sut kotii.
Yöbusseist nuokkumist. Ihmisii tutustumist.
Odottamist. Asoide hoitamist. Junaterminaalei
Ollu lohduttamista. Ja lohtuu. Kuha sä et lähe mihinkää.
Juossu laiturille laulanu kasimirii, hyppyi vetee
Fiiliste ettimist, ja saamist
On ollu nauruu! Hohottamista, hekottamista, räkättämistä, naurun pidättelyä, tikahtumista ja hengen haukkomista.
Hiuste laittamist pystyy
kertaa miljoona
Silmän iskui. Myöhästymisii
Hymyillen kohotan katseeni. Niin paljon kaikkee. Pudistan päätäni toistamiseen. Ei se ole epäuskoisuutta, eikä naurua itselle. Se on huvittuneisuutta.
- Entäs mites sun kesä?
Ystäväni vaihtaa hiukan asentoaan. Hän välttelee katsettani.
- Käytiin me hangossa.
Kommentit
Lähetä kommentti