Istuskeluu aurinkotuolis terassilla

Kaikkein kauneimmat asiat kulkevat kuin valo
ystävyys ja lämmin päivä
viinilasillinen aurinkotuolissa
vesi väreilee kultaisena ja kevyt tuuli käy
muiden puheita kuulee vasta kun on itse hiljentynyt, savua ilmassa
vain läheltä erottaa sanat
kauempana olevat voisivat yhtä hyvin toistella jotain yhtä sanaa eri äänen painoilla
ja naurahdella silloin tällöin
hyvä on istua ja olla
ajatella
vuorotellen tekee mieli mennä baaritiskille, kun taas toisaalta tekisi mieli kadota kotiin
tekemään jotain merkityksellistä
mutta sillä mikä on merkityksellistä ja mikä tuntuu merkitykselliseltä on suuri ero
siksi jään vain istumaan aurinkoon, varmasti joku kaupungin ääni minut lopulta havahduttaa
mutta ajatus viinin karvaasta mausta kielelläni ei suostu poistumaan
siksi en voi lähteä täältä
se mitä mielessäni haikailen pitää minut paikoillaan
Hetken
kunnes taas keksin haikailla jotain muuta
parempaa tai huonompaa
hyödyllistä tai ei
haaveilijat juoksevat, milloin missäkin, ties minkä takia
asioiden perässä
niiden kauneuden tai nautinnon tähden
tunteet kuin abstrakti taide, sekoittaen asioita
mutta antaen monelle merkityksen
ja auringon meneminen pilveen kolmannen kerran ei tuota mitään pahaa

Ihmiset uskovat siihen, mikä on kerran sinulle tehnyt hyvää, tekee aina
pilvet väistyy
niin häikäistyy ja sokeana
lasin läpi maailma soikeana
ja silloin rikon sotkanmunan
aina syntyy jotain uutta