Siitä rakkaudesta mitä tunnen teitä kohtaan, jotka olette olleet minulle täällä aina
Oma luontomme ajaa meidät joskus kiivauteen ja ahdistukseen.
Tällaisina hetkinä kävelemme sateessa kädet taskussa pää painuksissa
Ja eksymme maailmaan nauttien lepattavalla mielellämme traagisesta yksinäisyydestä, joka meitä johtaa väistämättä eteenpäin
Se saa meidät kävelemään aina vain eteenpäin, etsimään lohtua kaukaisuudesta, huolimatta siitä, että vaatteet kastuvat litimäriksi ja nyrkit ovat puristuneet yhteen.
Ja pimeyden keskellä, enemmän yksin kuin koskaan sitä pysähtyy, seisahtuu.
Sydän muistuttaa meitä siitä mitä meillä on
Perhe kesäisine peleineen, sukulaiset hymyineen, kun joulupukki astelee sisään, meillä on todellista huolehtimista ja välittämistä
Ihmisiä joiden eteen on valmis kulkemaan maailman ääriin
Me emme tarvitse lopputekstejä, kansanne koetut hetket ovat olemassaoloni perusta, en olisi minä ilman teitä, joita rakastan
Siksipä sateessa ihminen voi vapista koko sydämeltään, ja samaan aikaan sekä itkeä että hymyillä onnellisena, täristä lämpimän itkun voimasta
Hän voi kääntyä takaisin, ja he odottavat sinua
Minne olet ikinä lähtenytkään
Ja pienin, kaunein heistä tulee juoksemaan syliisi, muiden vain hymyillessä silmät kosteina silmälasien takana
Kaikkia tarinoita ei kirjoiteta tähtiin
Teidät kirjoitan paperille, sillä mitkään tähdet maailmassa eivät voisi kertoa tarpeeksi teidän olemassaolonne merkityksellisyydestä
Tällaisina hetkinä kävelemme sateessa kädet taskussa pää painuksissa
Ja eksymme maailmaan nauttien lepattavalla mielellämme traagisesta yksinäisyydestä, joka meitä johtaa väistämättä eteenpäin
Se saa meidät kävelemään aina vain eteenpäin, etsimään lohtua kaukaisuudesta, huolimatta siitä, että vaatteet kastuvat litimäriksi ja nyrkit ovat puristuneet yhteen.
Ja pimeyden keskellä, enemmän yksin kuin koskaan sitä pysähtyy, seisahtuu.
Sydän muistuttaa meitä siitä mitä meillä on
Perhe kesäisine peleineen, sukulaiset hymyineen, kun joulupukki astelee sisään, meillä on todellista huolehtimista ja välittämistä
Ihmisiä joiden eteen on valmis kulkemaan maailman ääriin
Me emme tarvitse lopputekstejä, kansanne koetut hetket ovat olemassaoloni perusta, en olisi minä ilman teitä, joita rakastan
Siksipä sateessa ihminen voi vapista koko sydämeltään, ja samaan aikaan sekä itkeä että hymyillä onnellisena, täristä lämpimän itkun voimasta
Hän voi kääntyä takaisin, ja he odottavat sinua
Minne olet ikinä lähtenytkään
Ja pienin, kaunein heistä tulee juoksemaan syliisi, muiden vain hymyillessä silmät kosteina silmälasien takana
Kaikkia tarinoita ei kirjoiteta tähtiin
Teidät kirjoitan paperille, sillä mitkään tähdet maailmassa eivät voisi kertoa tarpeeksi teidän olemassaolonne merkityksellisyydestä
Kommentit
Lähetä kommentti